Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tarinat

Tänne tulevat vain tarinat. Niiden on oltava vähintään kolmen virkkeen pituisia.

Laita Nimi- kohtaan sutesi nimi.
Puhe tulee "- merkkien sisään. Ajattelu tulee joko '- merkkien tai *- merkkien sisään. Kirjoita puhe ja ajatukset aina uudelle riville.

 1  2  > [ Kirjoita ]

Nimi: Karma

20.09.2017 19:18
Musta turkkini sulautui täydellisesti puiden tummiin varjoihin, joissa istuin. Vain keltaiset silmöni saattoi huomata. Katselin huvittuneena Valveen ja Lennon tappelua. Sisarpuoli oli aivan surkea taistelija, perinyt äitinsä taidot. Mahtava metsästäjä hän oli, kieltämättä. Nousin ylös ja ravistelin hiukan pölyyntynyttä turkkiani, venyttelin korpinmustia siipiä ja haukottelin. Lähdin jolkottamaan suuntaan, jossa tiesin liikkuvan paljon riistaa. Avoimemmalle alueelle päästyäni levitin siipeni ja loikkasin ilmaan, lyöden ilmaa pois altani. Kohosin lentoon, ja hain korkeutta nousevien tuulien avulla. Kaartelin korkeuksissa, ja iskin silmäni toiseen suteen. En tunnistanut tätä, joten laskeuduin hiukan alemmaksi.

//joku vois jatkaa?

Nimi: Valveuni

18.09.2017 22:23
Kiersin Lentoa muristen. Kyyristyin ja ponnahdin eteenpäin, yrittäen tavoittaa Lennon tassua tai häntää, mutteb osunut. Kellahdin vatsalleni maahan ja ulahdin hiljaa. Nousin kuitenkin ylös ja ravistelin.

//minkä pituisia rooleja pitää kirjottaa? Oon tottunut lyhyisiin?

Vastaus:

Vähintään kolme virkettä. Ei siis pakko mitään pitkää.

Nimi: Nadja

11.09.2017 21:51
Kesken metsästys retken naaras kuuli taistelu ääniä. Hänen mielenkiinto kasvoi vastustamattomaksi, joten hän seurasi ääniä. Yhtäkkiä naaraan nenään tulvi tuttu haju. Lento!
Naaras näki puskien läpi kuinka kaksi isoa sutta taisteli keskenään. Ilmeisesti he näyttivät mallia pienemmille.
*Lentohan osaa lentää. Hän on voittamaton. Paitsi jos on kovempi vastustaja*, Nadja mietti. Isommat sudet lopettivat taistelun ja Lento ja toinen susi astui esiin. Juuri kun heidän taistelu oli alkamassa naaraan vatsa murisi muistuttaaksen mitä hän oli tullut oikeasti tekemään. Turhautuneena hän kääntyi ympäri ja tassutteli kohti hyviä riista paikkoja.

Nimi: Lento

10.09.2017 07:26
Lento katsoi, kun Nadja juoksi pois ja kääntyi sitten kohti leiriä. Uros näki leirin sisäänkäynnillä Indean katsomassa. Pentu juoksi takaisin puunrunkosillalle, juoksi sitä pitkin takaisin leiriin ja pomppasi sitten alas rungolta.

Oli kulunut pari päivää siitä, kun Lento oli tavannut Nadjan. Lento oli nyt vape. Uroksen koulija oli Tuka. Oli kaunis päivä ja Lento oli Valveunen kanssa Tukan ja Haroshan johdolla harjoittelemassa taistelua. Harosha ja Tuka olivat juuri näyttäneet taisteluliikkeen, jossa Harosha ensin ryntäsi edestä Tukaa kohti, väisti vasemmalle ja loikkasi Tukan selkään. Tuka kierähti selälleen, Harosha hyppäsi pois selästä ja painoi Tukan selälleen kesken kierähdyksen.
"Nyt on teidän vuoronne", Harosha sanoi ja päästi Tukan.
"Selvä!" vastasin innostuneena ja valmistauduin. Valveuni hyökkäisi ensin.

Nimi: Mitjatar

09.09.2017 11:38
Lento: 16

Nadja: 16

Snow Queen: 3

Nimi: Snow Queen, laumaton

06.09.2017 20:53
Ennen kuin uros ehti vastata, käännähdin ympäri ja säntäsin metsään. Pitikin olla tuollainen törppö. Vaellan kotipaikkanani pitämänäni luolaan, ja käperryn pedilleni. Nukahdan syvään uneen.

Herään, ja tiedän että on vielä yö. Astelen hiljaa ulos, ja huomaan kuun olevan täysi. Istahdan kielekkeelle ja nostan kuononi kohti taivasta. Päästän syvän ulvonnan, ja kuulen jonkun ulvovan kanssani, mutta kauempana.
*Onpa kaunis yö*, ajattelen hiljaa mielessäni. Käännyn rauhallisesti ympäri, ja tassutan pimeään luolaani. Käperryn pedilleni ja nukahdan rauhattomaan uneen.

Nimi: Nadja, Laumaton

03.09.2017 17:04
Naaras katsoi kun pentu levitti siipensä ja nousi ilmaan. Sitten pentu avasi suunsa ja kertoi vastaukset kysymyksiini.
*Lento*, kertasin mielessäni pennun nimen. Nyökkäsin juuri laskeutuneelle pennulle vastauksen.
*Pian laumalaiset huolestuvat ja lähtevät etsimään Lentoa*, ajattelin huolissani.
"Minun pitää tästä lähteä. Muista, jos tarvitset apua lennä etsimään minua", naaras sanoi hätäisesti huomatessani toisen suden, joka katsoi heitä kummallisesti.
"Heippa Lento", Nadja sanoi. Sitten hän kääntyi ja juoksi pois.

Nimi: Lento

03.09.2017 11:00
Lento levitti molemmat siipensä ja heilutti niitä vahvasti. Enää pentu ei tuntenut maata jalkojensa alla, sillä hän oli ilmassa.
"Osaan minä", Lento sanoi.
"Ja minun nimeni on Lento", pentu jatkoi.
*Se johtuu varmaan siitä, että osaan lentää*, Lento totesi mielessään. Pentu piti lentämisestä todella paljon. Se oli ihanaa. Katsoa maailmaa ylhäältä. Miten erilaiselta se näyttikään sieltä, kuin maan pinnalta. Lento laskeutui takaisin maahan. Pentu heilautti häntäänsä iloisesti.

Nimi: Nadja, Laumaton

02.09.2017 18:38
Nadja kuunteli pentua tarkasti.
*Pentu on viisas*, Naaras ajatteli mielissään. Pentu heilautti vasenta siipeään, joka herätti naaraan mielenkiinnon.
"Ilman laumaa elämä on raskaampaa ja vaikeampaa", Nadja aloitti. "Kaikki pitää tehdä itse ja on myös paljon vaaroja", hän jatkoi. Naaras kiinnitti katseensa siipiin.
"Osaatko lentää?" Nadja kysyi.
"Ja muutes. Mikä sinun nimi on?" Naaras jatkoi.

Nimi: Lento

02.09.2017 07:42
"Selvä", Lento vastasi.
"Mutta ei se ulvonta vaaralliselta kuulostanut", Lento tokaisi Nadjaksi esittäytyneelle susinaaraalle.
*Hän on ystävällinen*, pentu ajatteli pirteänä.
"Jos sinulla olisi ollut pahoja aikeita, olisit varmaan ollut hiljaa tai ulvonut pelottavammin", pentu jatkoi ja heilautti vasenta siipeään. Oli kulunut jo jonkin aikaa siitä, kun Lennon toinen siipi oli murtunut. Nyt se oli kunnossa.
"Eikö sinulla ole laumaa?" Lento kysyi. Pentu oli kerran ennenkin tavannut suden, joka oli ollut laumaton.
"Millaista se on?" pentu kysyi.

Nimi: Nadja, Laumaton

01.09.2017 15:39
Nadja katsoi pentua, joka juoksi puunrunkosiltaa pitkin häntä kohti.
*Miten hän uskalti?* Nadja ajatteli.
Tuo puunrunko saattaa hajota milloin vain tassujen alta. Pentu juoksi suoraan hänen luokseen.
*Eikö tuolla ole yhtään älyä?* Naaras mietti hämillään pennun rohkeutta.
Sitten pentu alkoi kysellä häneltä kaiken laista. Miten hän vastaisi niihin kaikkiin?
"Olen Nadja", aloitin ystävällisesti.
"Ei minulla ole mitään hätää", en aikonut paljastaa pennulle pelkoani.
"Enkä tarvitse apua. Tulin vain katsomaan tarvitsetteko te apua", jätin kolmannen kysymyksen välistä pois.
"Jos te tarvitsette joskus apuani, kutsukaa vain", kerroin pennulle.
"Ja tästä edespäin kannattaa varoa tuntemattomia. Kaikki ei ole niin ystävällisiä kuin minä", lisäsin.

Nimi: Lento

01.09.2017 01:44
Lento loikoili leirissä, kun yhtäkkiä pentu kuuli leirin ulkopuolelta epätoivoisen ulvaisun.
*Kuka siellä on?* Lento mietti.
*Miksi se ulvoi noin?* Lento pomppasi pystyyn ja juoksi puunrunkosillalle. Hän pysähtyi ja näki valkean naarassuden joen toisella puolen. Lento jatkoi sitten eteenpäin juosten puunrunkoa pitkin. Uros pomppasi rantaan rungon toisessa päässä ja kulki vielä vähän matkaa sivummalle vieraan naaraan luo.
"Kuka sinä olet?" Lento kysyi uteliaana
"Onko jokin hätänä?" pentu lisäsi välittömästi. Lento kallisti hiukan päätään uteliaana.
"Miksi sinä ulvoit?" uros tiedusteli.
"Tarvitsetko apua?" Lento uteli.

Nimi: Nadja, Laumaton

31.08.2017 20:58
Nadja asteli niityllä edestakaisin. Hän ei tiennyt mitä tekisi. Hän olisi voinut saalistaa, mutta hänen mahansa oli jo täynnä.
*Voisin käydä vilkaisemassa laumaa, hän mietti.
Ei kestänyt kauan kun hän lähti matkaan.
*Enhän edes tiedä missä se lauma on*, Nadja mietti epätoivoisesti. Hän oli nähnyt joskus ohimeneviä laumalaisia, mutta ei ole vaivautunut seuraamaan heitä. Naaras löytäisi ne hajuaistinsa avulla.

Pitkään käveltyään hän löysi etsimänsä. Tyytyväisenä hän lähti tassuttelemaan eteen päin. Yhtäkkiä hänet valtasi epävarmuus. Miten laumalaiset suhtautuisivat häneen?. Nadja jatkoi kaikesta huolimatta matkaa, kunnes hänen tassunsa osui johonkin märkään.
"Vettä", Nadja ulvahti pelästyneenä. Naaras ulvaisi yhden epätoivoisen ulvonnan ja toivoi sen herättävän laumalaisten huomion.

Nimi: Lento

27.08.2017 19:51
"Selvä!" Lento vastasi.
"Kiitos! Heippa!" hän huusi ja säntäsi punaturkin osoittamaan suuntaan. Pian hän näki joen kimaltavan auringossa puiden siimeksessä. Lento pinkoi vielä kovempaa ja saapui joen rantaan. Kevyt tuuli puhalsi Lennon turkkia. Silloin pentu huomasi jonkin olevan vialla.
"Olen väärällä puolella jokea!" Lento lausahti ääneen.
*Jospa hypin kiviä pitkin*, uros keksi sitten ja asteli ensimmäisen kiven eteen. Lento hypppäsi. Pentu mätsähti vatsalleen kivelle ja kömpi pystyyn. Ensin Lento meinasi liukastua, mutta pääsi sitten tasapainoon. Lento jännitti lihaksensa ja loikkasi seuraavalle kivelle. Tälläkertaa hän laskeutui jaloilleen ja liukastui, mutta pääsi pystyyn. Seuraava kivi oli kauempana kuin edelliset. Lento loikkasi sulavasti kivelle ja laskeutui jaloilleen, eikä liukastanut. Se meni siis paljon paremmin kuin edelliset hypyt. Lento loikki pari viimeistä kiveä nopeasti yli, sillä ne olivat lähekkäin. Viimein Lento oli toisella puolella. Pentu säntäsi kohti puunrunkosiltaa, jota pitkin pääsi leiriin. Hän loikkasin sen päälle ja laski tassujaan toistensa perään varoen, mutta nopeasti. Lento saapui puunrunkosillan päähän. Hän oli leirissä. Lento katseli ympärilleen leirissä. Kaikki oli kunnossa.

//Joku?

Nimi: Kyoshi

10.08.2017 00:24
Lento : 7 KP

Eurus : 7 KP

Nimi: Eurus, Laumaton

30.07.2017 21:17
Eurus hymyili pennulle, joka lähti loikkimaan punaturkin osoittamaan suuntaan, selvästikin iloisena. Naaras oli jo kääntymässä takaisin ateriansa puoleen, kun huomasi valkoturkin kääntyvän ja astelevan lähemmäksi. Punaturkkinen naaras kallisti päätänsä kysyvästi, ja saikin vastauksen nopeasti.
"Entä sinä? Tuletko sinä mukaan?" pentu kysyi uteliaana. Euruksen oli pakko hymyillä hiukan ennen kuin vastasi.
"Valitettavasti en. Olen katsos laumaton. Mutta kiitos tarjouksesta", Eurus vastasi ystävällisesti ja jatkoi vielä:
"Tsemppiä! Toivottavasti löydät perille".

Nimi: Lento

27.07.2017 07:54
Naarassusi oli hetken hiljaa. Pian hän kuitenkin heilautti häntäänsä ja istuutui.
"Olen Eurus. Ja varoitan heti ensikäteen, että en pidä sitten ateriaani vainoavista pikkupennuista", Eurus haukahti.
*Eurus*, Lento totesi mielessään.
"Mutta leirin sijaintia en tiedä. Mutta epäilisin, että se on mahdollisesti jossain tuolla", Eurus sanoi ja heilautti häntäänsä vasemmalle itsestään.
"Selvä!" Lento haukahti innokkaasti ja lähti loikkimaan siihen suuntaan. Häntä alkoi kuitenkin vaivata vielä yksi kysymys. Pian Lento pysähtyi ja kääntyi ympäri. Hän palasi takaisinpäin ja kysyi uteliaana naarassudelta:
"Entä sinä? Tuletko sinä mukaan?"

Nimi: Eurus, Laumaton

26.07.2017 12:24
Eurus oli hädintuskin ehtinyt aloittaa kauriin syömistä, kun kuuli läheltä kantautuvia askelten ääniä. Rytmistä päätellen nuoren suden, tai pennun. Hetken kuluttua Eurus sai todeta epäilyksensä oikeaksi. Punaturkki huomasi lähestyvän vaaleaturkkisen pennun, joka oli hajusta päätellen uros. Vaistomaisesti Eurus astui suojelevaisesti saaliinsa eteen ja otti tukevamman asennon. Lähestyvässä pennussa oli jotakin kummallista, jonka Eurus pani heti merkille. Pienellä uroksella oli siivet. Komeita siipiä peitti aikalailla pennun värinen sulkapeite. Mutta toisessa siivessä oli jotakin häikkää. *Murtunut?* Eurus mietti hiljaa mielessään. Pienen hetken kuluttua pentu saavutti Euruksen ja kauriin.
"Kuka sinä olet? Tiedätkö missä leiri on?" pentu kysyi heti punaturkin saavutettuaan. Eurus oli hetken hiljaa pelkästä hämmennyksestä. Vieras oli käyttäyttnyt yllätävän reippaasti ja nopeasti. Vaikka naarasta epäilytti hiukan hän istui heilautti häntäänsä ja avasi suunsa vastatakseen pennun kysymyksiin.
"Olen Eurus. Ja varoitan heti ensikäteen, että en pidä sitten ateriaani vainoavista pikkupennuista", Eurus haukahti hiukan huvittuneena esittelyns perään.
"Mutta leirin sijaintia en tiedä. Mutta epäilisin, että se on mahdollisesti jossain tuolla", puanturkki kertoi ja heilautti häntäänsä itsestään vasemmalle, jonnekin joen lähettyville.

//Lento :3

Nimi: Lento

21.07.2017 18:08
Lento havahtui hereille ja katseli ympärilleen.
*Missä olen?* hän mietti hetken ja muisti sitten kuinka oli lentänyt liian korkealle. Hänen päätään kolotti hiukan, mutta pennun alle jäänyttä siipeä sattui kovasti. Hänellä ei ollut aavistustakaan, missä päin leiri oli.
*Jospa lentäisin hieman? Voisin nähdä missä päin leiri on*, uros tuumi ja levitti siipensä. Kipeä siipi ei kuitenkaan toiminut ja Lento järkyttyi hoksatessaan sen murtuneen.
"Miten minä nyt pääsen leiriin? Missä se edes on?" pentu kauhisteli ääneen. Hän kuuli lähistöltä puron solinaa ja suuntasi janoisena sitä kohti. Saavuttuaan purolle hän joi kunnes jano sammui. Sitten pentu meni uimaan. Se oli yllättävän helpoa ja Lento sukelteli. Hän pani merkille, että jos hänen toinen siipensä olisi ollut ehjä, hän olisi voinut käyttää siipiään hyväksi uimisessa. Hän päätti muistaa sen. Pentu kuuli etäämmältä ulvontaa. Ulvoja oli vieras, mutta hän ehkä tietäisi missä päin leiri on. Lento palasi rantaan ja ravisteli valkean turkkinsa kuivaksi. Urospentu lähti juoksemaan suuntaan josta ulvonta oli kuulunut. Viimein hän saapui paikalle. Lento näki punertavanruskean naaraan syömässä kaurista ja meni välittömästi tämän luokse.
"Kuka sinä olet? Tiedätkö missä leiri on?" Lento kysyi.

//Eurus?

Nimi: Mitjatar

12.07.2017 12:35
Vaapukka: 8

Fire Shadow: 9

Dismal Beauty: 13

Snow Queen: 3

White Shadow: 20

Eurus: 10

Lento: 7

Nimi: Lento

12.07.2017 12:14
Lento kierteli lauman leirissä. Hänen vatsansa murisi ja pian pentu käveli siivet levällään kasalle, joka oli täynnä ruokaa. Lento repäisi mukavan palan peurasta ja vei sen syrjemmälle. Uros söi lihaa rauhallisesti ja nautti sen mausta. Hän huomasi nopeasti ruokakasaa lähestyvän nälkäisen näköisen Hornean, joka repi peurasta irti kaksi raajaa ja palasi syömään pesän edustalle. Lento katsoi, kun lauman johtaja söi ahnaasti ja pian kaksi peuran raajaa sorkkia ja luita lukuunottamatta oli kadonnut Hornenan kitaan. Naaras nuoli huuliaan ja meni jonnekkin jättäen luut ja sorkat lojumaan paikoilleen. Lento jatkoi syömistä verkkaisemmin. Kun pentu lopulta oli syönyt, hän nousi ja kohosi ilmaan heiluttaen siipiään ankarasti. Pian hän oli noussut jo pilvien korkeudelle. Kaikki näytti pieneltä ja sudet leirissä näyttivät kirjavilta muurahaisilta. Hän huomasi myös muutaman samannäköisen leirin ulkopuolella. Pentu meni korkeammalle ja korkeammalle, kunnes ilma alkoi ohentua. Lento ei piitannut siitä, vaan jatkoi kohoamistaan lopulta ilma oli niin ohutta, ettei Lento saanut enää kunnolla henkeä. Hän oli ollut melkoisen varomaton. Niin korkealle nouseminen oli vaarallista. Kun Lento huomasi virheensä, pakokauhu otti vallan. Hän oli todella korkealla, eikä meinannut saada henkeä. Maatakaan ei näkynyt. Lento ei enää heiluttanut siipiään päästäkseen ylöspäin, vaan pikemminkin yritti liidellä alaspäin siivet levällään. Lento hengitti syvään päästyään riittävän paljon alemmas, mutta hänen siipensä alkoivat jo väsyä. Pentu huomasi liidelleensä kauas leiristä ja laskeutui mäjähtäen tiheään pensaikkoon. Epäonneksi toinen Lennon siivistä jäi hänen alleen ja uroksen pää kolahti kiveen juuri ja juuri tarpeeksi kovaa pimentämään maailman hänen ympäriltään.

//Joku?

Nimi: Eurus, laumaton

11.07.2017 09:38
Keltaiset silmät kiiluivat suuren puskan varjoissa. Silmät kuuluivat ruskealle naarassudelle, Eurukselle, joka vaani saalistaan. Eurus ei ollut syönyt päiväkausiin, joten nälkä raastoi hänen sisältä päin. Naaras oli ollut jo odottamassa joelle vievän pienen ja kapean juomapolun reunalla aamusta saakka. Polku oli osoittautunut hyödylliseksi, sillä useat saaliseläimet, viiriäisistä kauriiseen käyttivät polkua.
Aurinko oli jo lähempänä taivaankannen keskikohtaa, kun jokin havahdutti puoliksi horroksen tapaisessa unessa olevan Euruksen. Se oli ääni, joka kieli jonkun lähestymisestä. Hajusta päätellen jonkin pienen peuran tai kauriin. Nälästä huolimatta Eurus valmistautui takaa-ajoon, jonka olisi parasta vain onnistua tällä kerralla. Ruskea naaras pysyi hievahtamatta paikallaan ja jännitti lihaksensa. Pälyillessään pinenstä raosta puskan syvyyksistä, hän huomasi yllättävän pienen, varmaan keskenkasvuisen metsäkauriin. Eurus tunsi veren jyskyttävän korvissaan ja adrealiinin virtaavan suonissaan kun hän odotti oikeaa hetkeä hyökätä. Vielä muutama askel... Sitten kauris olisi riittävän lähellä. Sitten, kaikki tapahtui yhtä nopeasti kuin salama iskee taivaalta. Tai siltä se tunutui. Eurus loikkasi ulos puskasta, ja aluksi kauhusta lamaantunut kauris ei saanut tarvitsemaansa etumatkaa nälkäiseen suteen. Muutama pitkä ja varma askel, hän oli saavuttanut vasta nyt pakoon lähtevän kauriin. Eurus kiihdytti vauhtia ja juoksi nyt saaliseläimen vieressä, vältellessään samalla mahdollisia sivupotkuja. Naaras näykkäsi kaurista kyljestä, jolloin otus päästi vingahduksen kaltasien äänen ja kääntyi hiukan. Sitä Eurus oli odottanutkin. Susi antoi kauriin ottaa pari askelta etumatkaa, ennenkuin syöksyi sen perään. Jos hän ei saisi pian kaadetuksi saalistaan, hän joutuisi jättämään leikin sikseen. Eurus ryntäsi kohti metsäkauriin takajalkaa, toivoen, ettei kauris potkaisisi. Niin kuitenkin kävi, mutta onnekseen Eurus väisti iskun ketterästi, ja sa kuin saikin lopulta kiskaistua saalistaan takajalasta niin, että hento otus menetti tasapainonsa, ja toisesta kiskaisusta kaatui. Eurus ei jäänyt odottelemaan vammautuneen kauriin ylösnousua, vaan loikkasi sen kaulan kimppuun. Rautaisien veren maku tuntui suden suussa sekä kielessä ja kurluttavat määkäisyt täyttivät ilman, ennenkuin loppuivat kokonaan. Hengästyneenä Eurus päästi saaliistaan irti ja katsoi sitä voitonriemuisena. Ei ehkä mikään kovin suuri, mutta riittäisi ruokkimaan hänet hyvin. Eurus nuolaisi muutamasti huuliaan ennenkuin kävi saaliinsa kimppuun. Ensimmäisen herkullisen palan jälkeen Eurus kohotti päätänsä ulvoakseen, ilmoittaakseen, että kauris olisi hänen.

//Joku?

Nimi: White Shadow, laumaton

26.06.2017 00:36
White Shadow loikoili varjossa ja katseli edessä laajenevaa niittyä ja katseli tarkkaavaisena ympärilleen.
"On taas matkattava eteenpäin." Uros tuhahti ja nousi ylös kepeästi ja ravisti turkkiaan mullasta ja lähti tallustamaan eteenpäin.
Edellisestä ruokailusta on jo kaksi päivää ja Shadin mahassa tuntui ontolta, ihan kuin hänen sisuskalunsakin olivat sulaneet pois. White Shadow murahti ja kovensi tahtiaan hölkkään. Hänellä ei olisi mihinkään kiire, mutta hänen teki mieli syödä, juoda ja ehkä jopa ärsyttää jotakuta. Haastaa riitaa, Shad alkoi ärsyyntymään yksin elämisen tylsyyden takia mutta ei ottanut ketään suojelukseen. Hän pärjäsi mahtavasti yksinään.
Hetken päästä Shad pysähtyi kuullessaan räsähdyksen parin sadan metrin päässä. Kyseessä taisi olla oksa, joka oli katkottu ja Shad todellakin kiinnostui, mikä katkaisi oksan ja lähti hiljaa tassuttelemaan rysähdystä kohti.
Uros pysähtyi pienen pensaan taakse josta oli taas suora näkö etäisyys puulle, josta oksa oli katkennut. Shad näki hirven, joka oli osunut sarvistaan oksaan ja oli katkennut samalla. Nyt hirvi söi hiljalleen puun lehtiä ja onneksi tuuli juuri niin, ettei hirvi aistisi Shadin hiipimistä. Samassa Shad lähti hiljaan hiipimään hirveä kohti matalana ja huomasi hirven olevan yksin. Shad jatkoi matkaansa hiljaa ja kun hän oli hyökkäys etäisyydellä, uros hyökkäsi hirven perään ja samassa hirvi säikähti ja alkoi huitomaan urosta sarvillaan ja kun Shad oli pudottautunut alas, hirvi pinkaisi juoksuun. White Shadow ei epäröinyt hetkeäkään ja pinkaisi perään. Shad ei ollut varma, mutta hän oli juossut hirven perässä ainakin pari kilometriä ja tuo ison eläimen vauhti alkoi hiipua, kun taas Shad olisi voinut juosta vielä pidempääkin. Tarpeeksi lähellä ollessaan, Shad loikkasi hirven kaulaan ja puri pitkillä hampaillaan suoraan kaulavaltimoon joka sai hirven kaatumaan. White Shadow puri lujempaa, kunnes hirvi hänen allaan lysähti, hän tajusi eläimen olleen kuollut ja rupesi syömään.
"Anteeksi."
White Shadow säikähti käheää ääntä ja kääntyi ympäri. Hänen edessään seisoi valkoinen, pienikokoinen naarassusi jonka turkki oli likainen ja hän haisi sairaalle, sekä hän oli nälkiintynyt ja korvasta vuoti verta.
"Mitä?" Uros kysyi ehkä hieman tylysti.
"Saisinko hieman tuota hirveä ja olla kanssasi pari päivää, jotta voisin jatkaa matkaani?" naaras kysyi ja sai Shadin tuhahtamaan ja miettimään hetken.
"Hyvä on. Kaksi yötä", Shad myöntyi lopulta ja naaras henkäisi onnesta.
"Kiitos!" tuo naurahti ja kumarti hieman. White Shadow murahti ja teki tilaa naaraalle, että tuo voisi syödä. Naaras melkein hyökkäsi lihan kimppuun, naaras ennemminkin näytti siltä että hän olisi joutunut jonkun syötäväksi eikä että hän olisi syönyt jotain. Shad naurahti hieman ja naaras kääntyi katsomaan urosta, mutta jatkoi sitten syömistä Shadin katseen alla.
"Mikä nimesi on?" Shad kysyi naaraalta ja tuo lopetti syömisen ja ilmeestä päätellen mietti jotain.
"Minulla ei ole nimeä", naaras kähisi ja jatkoi syömistä.
"Hylätty?"
"Joo", naaras vastasi taas tyynesti ja nousi pian nuolaisten huuliaan. Hirvestä oli jäänyt vielä syötävää, mutta karhu saisi syödä sen loppuun jos sattuisi löytämään sen.
"Mikä sinun nimesi on?" tuo jatkoi ja Shad tuhahti.
"White Shadow, sano vain Shad." Uros murahti ja nousi venytellen hieman, "Onko sinulla päämäärää?"
Naaras pudisti päätään.
"Ei, mutta haluaisin liittyä tai perustaa lauman. Varmaan joka suden unelma."
White Shadow tuhahti ja pudisti päätään.
"Ei minun."
Naaras käänsi katseensa urooseen, joka lähti kylmän viileästi kävelemään vailla päämäärää.
"En usko", naaras haukahti ja hölkkäsi uroon vierelle, "kävelet aivan hirveän nopeasti."
Shad ei hidastanut vaan jatkoi matkaansa samaan tahtiin. Naaras näytti tympääntyneeltä ja oli sanomassa jotain, kunnes White Shadow sanoi ensin;
"Meidän on keksittävä sinulle nimi."
Naaras hätkähti ja katsoi urosta kysyvästi.
"No, mikä se voisi olla?"
"Millaisen haluaisit?"
"Jonkun kivan."
"Kiitos kuvailusta", Shad murahti ja pudisti päätään pienesti, "Light?"
Uros käänsi päänsä naaraan suuntaan, joka nyökkäsi pieni hymy naamallaan.
"Se on hyvä nimi, Light", tuo hihkui. Shad ainoastaan tuhahti tuon innokkuudelle.

Nimi: Snow Queen, laumaton

22.06.2017 15:33
Uros litisti valkean naaraan alleen. Pian se kuitenkin pomppasi pois ja pureutui Snown kaulaan. Sekään ei kestänyt kauaa, sillä pian uros irrotti ja lähti harhailemaan nauraen hysteerisesti. Nopeasti hän kuitenkin vaihtoi suuntaa, ja lähti kulkemaan kohti kielekettä. Naaras käänsi päänsä pois.
*En minä hänestä välitä*, Snow ajatteli. Jokin hänessä sai kuitenkin pakotettua tassut liikkeelle estämään uroksen hyppäämiseen.
"Älä tee sitä", naaras vingahti. Todettuaan äänen olevan kuitenkin liian hiljainen, Snow loikkasi uroksen eteen ja työnsi sen pois reunan luota.
"Älä tee sitä", naaras toisti voimakkaammin.

//Mikäs se juttu oli joka Snown tassut pakotti liikkeelle? XD

Nimi: Dismal Beauty, laumalainen

19.06.2017 15:03
Dismal Beauty loikoili vatsallaan harmahtava kuono etutassujen päällä, lauman omalla saarella, paksun puun viileässä varjossa. Hän kuunteli tarkkaa toisten tavallisia tylsiä arkiajatuksia, jos vaikka löytäisi jotain edes hitusen mielenkiintoista. Mutta ei. Kaikki oli samaa vanhaa juttua, mitä lauma ajatteli päivittäin. Onneksi hän ei kuitenkaan ole ikinä kertonut kyvystään, muutenhan kukaan ei uskaltaisi ajatella mitään ja Beautya syrjittäisiin ehkä enemmän. Pian hän havaitsi tutun kuuloisen tyynen ajatuksen.
*Hän on taas vain loikoillut varjoissa. Voisin viedä hänet vaikka metsälle. Tai ehkä taisteluharjoitukset olisivat hyvästä, Dismal Beauty on jo edistynyt saalistaja*, Beauty kuuli Indean, hänen oman koulijansa ajatusten äänen. Indea lähestyi häntä. Harmaa ruskehtava naaras katsoi häntä suoraan silmiin.
"Lähdetäänkö harjoittelemaan Dismal Beauty? Voimme lopuksi käydä myös saalistamassa", Indea sanoi. Beauty nousi ylös ja nyökkäsi pienesti koulijalleen. Sudet lähtivät kävelemään syvemmälle viileään metsään.
*Voisin opettaa häntä vaikkapa hyökkäämällä kimppuuni hellästi, mutta oikealla teorialla. Siten hän tajuaisi miten ne tehdään käytännössä*, Indea ajatteli.
*Hyökätä Indeaa päin? En ikinä voi tehdä niin! Hän on mukava. Paitsi minun täytyy totella koulijaani*, Beauty epäröi. Hän ei pidä taistelusta yhtään, saati sitten ole hyvä siinä. Hän ei kestä toisten satuttamista. Mitä järkeä siinä muka on? Pian he pysähtyivät pienelle aukiolle, jolla maa oli tallottua ja hieman pehmeämpää. Indea oli ennenkin pitänyt täällä harjoituksia.
"Muistatko vielä jotain liikkeitä aiemmilta kerroilta?", Indea kysyi. Beauty nyökkäsi taas hieman ujosti.
"Hyvä. Hyökkää kimppuuni, niin näen, kuinka teet ne käytännössä", Indea opasti tyynesti. Beautyn lihakset jännittyivät.
*Mitä minä teen? En voi satuttaa Indeaa. Hän on sentään samasta laumasta!* Beauty ajatteli kauhuissaan. Indea näytti odottavan häntä. Beauty yritti. Hän juoksi Indeaa kohti ja koitti läimäistä tuota hellästi kylkeen, mutta Indea väisti.
"Älä katso kohtaa, johon olet iskemässä. Voisit myös iskeä hieman lujempaa", harmaa naaras selitti. Beauty ei kestänyt. Hän ei halunnut satuttaa ketään.
"Minä yritin parhaani", hän sanoi hiljaa ja lähti vain juoksemaan pois päin. Hän kiipesi kukkulalle päin. Pian hän haistoi jotain ihmeellistä, aivan uutta. Susi joka ei kuulunut tuttuun laumaan. Hän hiipi lähemmäs ja näki maassa tajuttoman ruskean naaraan. Tuon ympärillä maa oli veren tahrimaa.
*Onko hän kuollut?* tuo mietti. Hän puski maassa makaavaa naarasta kylkeen lämpimällä kuonollaan.
"Oletko kunnossa? Mitä on tapahtunut?"
*Voi ei! Jätin Indean yksin! En totellut koulijaani! Mitä jos joku peto löytää hänet? Niin kuin tämänkin suden?*

//Vaapukka? x)

©2017 Suden askel - suntuubi.com